Uintia ja fysioterapiaa

 

Sunnuntaina käytiin Neijdan kanssa Helsingin koirauimalassa käyttämässä ensimmäinen uintikerta sarjakortista. N jännitti alussa, mutta loppujen lopuksi jo innostui touhusta. Mukana myös uittaja. Tehtiin pieniä toistoja ja rauhallisesti otettiin (mm.leluja jne. ei nyt käytetty ja Neijda "vietiin" uimaan) nameja tietysti käytettiin, koska rampissa aina jalan revähtämisvaara, niin parempi oli ottaa todella varman päälle, varsinkin ennen fyssarin seuraavia liikuntaohjeita. Uinnin jälkeen N olikin aika raato. Sitten suihkuun, kuivaukseen ja kotiin. Jalka tuntui uinnin jälkeen mielestäni entistä vetreemmälle, eikä siis ottanut nokkiinsa uinnista.

Eilen käytiin sitten fysioterapiassa Apexilla ja saatiin uusia liikuntaohjeita. Fyssari katsoi N liikkeet myös pihalla, kaarteessa, suorassa, ravissa ja käynnissä. Neijdan ontuminen lievää, asteikolla 1/5. Ennen leikkaustahan se oli voimakasta 5. Vältteli myös oikealla kääntymistä tutkittaessa, ei liikerajoitusta. Luotettava fyssarin tutkiminen oli kuitenkin haastavaa jännittyneisyyden vuoksi. Tämä yllätti minutkin. Ei aikaisemmilla osteopaatti käynneillä jne. Neijda ole reagoinut noin voimakkaasti, saati mitenkään. Eikä muutenkaan kotioloissa reagoi millään tavalla vieraiden kosketukseen. Odotusaulassa N oli ok ja pirteä, mutta sitten kun pääsimme fyssarinhuoneeseen N meni täysin lukkoon, alkoi tärinä, läähätys ja stressireaktiona hilseet nousi pintaan. Fyssari yritti antaa N:lle nameja, mutta ei tuossa tilassa ottanut mitään vastaan. No, juttelimme fyssarin kanssa niitä näitä ja n. 5min päästä N rauhottui ja tutkiminen voi alkaa. Neijda kuitenkin jähmettyi fyssarin tutkiessa kivikovaksi ja siten tutkiminen jäi vajaaksi. Suostui kuitenkin ottamaan tutkimisen jälkeen fyssarilta nameja ja olo helpottui. Outoa sanon minä. Mietimme fyssarin kanssa, että varmasti kliniikka (kirkkaat valot, liukas lattia jne.) sai Neijdassa pelonsekasia tunteita, koska esim, osteopatiassa (kodinomainen ympäristö), ei tämmösiä reaktioita tullut ollenkaan. Paljon ollaan eri paikkoja ja alustoja tutkittu, eikä tämmöstä koskaan tullut.. En tiedä..

No kun N oli rauhottunut ja namit syöty, mentiin tutustumaan vesijuoksumattoon. Sain neijdan hyvin houkuteltua rampista ylös ja alas. Näitä toistoja tehtiin muutaman kerran. Kaikki ok. Itse liukumattoon houkuttelu ei sitten onnistunutkaan. Päätin lopulta nostaa Neijdan siihen ja antaa taas rutkasti kehuja. N meni taas täysin lukkoon, vettä oli noin 10cm. Tärisi, puuhkutti jne. Päätitiin fyssarin kanssa ottaa kaikki vedet pois. Ei auttanut. Pienessä maton liikkeessä neijdan etujalat alkoivat hiukan liikkua, mutta takajalkoihin asti liike ei riittänyt. Itse olin Neijdan edessä houkuttelemassa sitä eteenpäin ja fyssari seisoi vieressä. Neijda tapitti koko ajan fyssaria jäykkänä täristen, että "päästä mut ulos täältä". Fyssari lähti ulos huoneesta ja kappas Neijdan jännitys lievittyi ja liikkuminen matolla alkoi. Todella kummallista, en tiedä onko tässä mörkökaudella jotain osuutta asiaan, mutta todella herkkä Neijda oli. Tehtiin muutamia toistoja ihan hiljakseen liikkuvan alustan kanssa ja se rupesi lopuksi jo sujumaan, kun Neijda tajusi, että eihän tässä mitään hätää olekkaan. Sitten tultiin pois ja Neijda sai paljon kehuja ja namitkin alkoi maistumaan jopa fyssarin kädestä. Fyssari antoi paljon nameja ja silittelyjä ja Neijda taas oma itsensä ja päästiin kummajaispaikasta pois hyvin mielin ja häntä heiluen.

Neijda vaatii jatkossa paljon harjottelua härvelin kanssa. Ensin kun kuivalla liikkuminen saadaan sujumaan, aletaan vettä hiljalleen lisätä. Ostin 5x vesimattosarjakortin neijdalle (1h aika+fyssarikäynti) Hinta oli rapiat 250e, mutta tässä vaiheessa ihan sama. Minä vedän sitten makaroni-tonnikala, kaurapuuro linjaa seur. pari kk. Fyssari suositteli uintia 2-3krt viikko. Toivottavasti päästään myös jossain vaiheessa tositoimiin, eikä koko korttia kulu harjotteluun. Seuraava käynti meillä onkin sitten huomenna keskiviikkona.

Ruoan määrän olen joutunut liikunnan vähyyden johdosta puolittamaan. Yhtään enempää en uskalla, koska pentu tarvitsee paljon rakennusaineita. Jo tuo määrä on kauhean vähäinen ja mua kauhistuttaa ruoan vähyys, mutta pakko, ettei ylipainoa tule. Se on pahin kaikista jaloille ja nivelille. Musta tuntui, että neijda saisi vähän hoikempikin vielä olla, fyssarin mielestä ei enää yhtään pois. Eikä kyllä lisääkään. Paino siis juuri kohdillaan.

Liikuntaohjeethan nyt on sitten seuraavat.

Hihnaliikuntaa lisätään asteittain esim. 5min kerrallaan /ulkoilu. Mikäli Neijda ontuu voimakkaammin ulkoilun päätteeksi, liikkumisaikaa hyvä lyhentää. Kun hihnassa liikuttu aika on onnistuneesti jo kohtalaisen pitkä 45-60min, voi astettaisen totuttamisen vapaana juoksemiseen aloittaa esim. min jaksoista, eikä tietysti provosoivia ärsykkeitä. Vapaaksi aina ulkoilun keskivaiheilla. Uiminen 2-3krt/vk+vesimattoharj. Asteittain etenevän terapeuttisen harjoittelun aloitus. Fyysisesti vähemmän kuormittavat tokoliikkeet yms. hyvää aivojumppaa. Rajuja vetoleikkejä ei, leikki maltillista, ei noutoharj. paimennusta ei fyssari myöskään vielä suositellut.

Haastavaahan tässä on, kun Neijdan ontuminen niin lievää, että sitä vaikea havaita ja tietää mistä mitäkin tuli, mutta parhaani yritän. Mä olen päättänyt jättää agilityn kokonaan tulevaisuudesta pois, vaikka N jalka tulisikin hyväksi ja täysin oireettomaksi. Ja päätökseeni alan pikkuhiljaa myös tottua, vaikka harmittikin aluksi vietävästi. Eikä edes huvita harrastaa pelon alla. Parempi vetää ihan selvä musta-valko linja juttu päätöksen kanssa, se on myös helpompaa mulle. Jos ongelma olisi ollut esim. olkanivelessä tilanne ois ihan toinen, mutta noi kyynärnivelet ovat ongelmallisempia. Oma agiharrastus palo ei saa nousta koiran terveyden riskeeramisen edelle ja onhan mulla sheltit, niillä varmasti monta hyvää vuotta edessäpäin. Myös fyssari kannatti päätöstä agin suhteen. Neijdan kanssa pääpanostus on nyt tuossa tokossa ja ohjattu kurssi meillä alkaa 18.1. Toivottavasti tokokärpänenkin puraisisi uudelleen! se kun joskus on purassut, mutta agin tullessa kehiin, motivaatio sen harrastamiseen hävisi täysin. Ja onneksi mulla on hyviä ystäviä tokon parissa, jotka jaksaa mua tsempata lajissa eteenpäin. Myös Vepe ja jälki mahd. sekä paimennus kuuluvat todennäköisesti tulevaisuudessa harrastuslistalle. Toivottavasti päästäis jo ensikesäksi hskh:n järjestämiin vepekoulutuksiin. Kunhan nyt ensin tuon jalan ja kropan sais kuntoon..Neijdaa ja bc:tä en ikimaailmassa koti/sohvakoiraksi jättäisi, harrastuslista menee vaan jalan vuoksi uuteenuskoon! Tulevaksi kesäksi/syksyksi myös pitkä vaellusreissu suunnitteilla ystävän kanssa, Neijdan ikä tuolloin hyvä (reilu vuosi) ja toiv. jalkakin jaksaisi reissun. :)

Fyssarin jälkeen N simahti kotiin. Aadan ja Miinan kanssa käytiin moikkaamassa naapurissa asuvaa Aadan siskon jälkikasvua (1,5vuotiasta Kodaa) ja käytiin rauhallisella iltakävelyllä pellolla. Ihana luminen talvi-ilta piristi omaakin mieltä. Itsellä flunssa ja lämmön nosti iltaa kohden, joten rauhallisesti piti ottaa. Koirat hoiti itsenäisesti riehumis ja lenkkipuolen. :)

Tässä muuan hyvä linkki nivelongelmista: Koiran nivelongelmia

Muutama kuva Neijdasta uimahommissa: