Lauantaina Neijda oli 5min vapaana (suositus 7min) ja fyssarin ohjeen mukaan jos kovin on repivää, aikaa hyvä lyhentää. Noh repiväähän se oli, tuo veteli tuhat lasissa, joten lyhensin aikaa. Jalka oli ok vapaanajuoksun jälkeen. Käytiin sen jälkeen fyssarilla (ma) kun pari päivää x5min/pv mentiin vapaana. Ontumaa ei ole ja Neijdan liikkeet edelleen symmetriset. Nyt menee vapaana olot 5min kolme kertaa päivässä (yht.15min) ja hyvin on mennyt . Tietysti kunnon lämmittelyt ja jäähdyttelyt (ja ilman provosointia), mutta kyllä nuo vapaanaolot on kivoja hetkiä, vaikka lyhyitä vielä ovatkin! :)
Kävin eilen porttipuiston Mustin ja Mirrin outletistä ostamassa ison kassin uusia leluja Neijdalle, kun se on mussuttanut kaikki lelunsa (mitä ei siis ihan vähän ole!) + Aadan ja Miinan vanhat lelut. Neijda ei vaan riko noita, vaan se ihan huoletta syö kaikki. Siellä hyviä parin euron tarjousleluja. Noh, eipä nuo uudetkaan kovin kauaa ehjänä säilynyt, kun pumpulissa koko kämppä..;)
Videopätkä lauantailta Neijda kirmailee ensimmäistä kertaa vapaudessa pariin kuukauteen:
http://www.youtube.com/watch?v=MRBFsgfdsjw&feature=youtu.be
Aadan kanssa oltiin kisaamassa Saviojan agiradoilla sunnuntaina, tuloksilla 5 ja hyl. 5 tuli kun aada sluivasi keppien vikasta välistä ennenaikojaan ulos. Hyl. tuli sitten omasta huolimattomuudesta (ohjasin väärin) , kun ennen A-estettä jätin UNOHDIN ohjata Aadan ensin putkeen (putki nro13) ja ohjasin sen suoraan hypyltä A:lle. Tajusin asian heti, kun Aadan etutohvelit kosketti A:ta, mutta myöhäistä. Muuten puhdas rata olisi tullut, enkä ole unohdellutkaan aikoihin...plah..ei muuta kun lisää ilmoja kehiin, ei se ota jos ei annakkaan. Ärsyttää kun niin pienestä jää aina kiinni ja varsinkin oma mokailu. Tokan radan kontaktit ja kepit meni sitten vastaavasti mallikkaasti, ja näk. kun aada hoitaa hommat hienosti, pitää itse sössiä..Eteneminen ja vauhti Aadalla kuitenkin loistavaa.
Tässä kuva kisaradoista, jotka mielestäni olivat suoraansanottuna HELPOT (toisessa pikkasen enemmän tekemistä) ja niistä olis kyllä aadan kanssa pitänyt heittämällä selviytyä. Treeneissä tehty puolet vaikeempia settejä puhtaasti, mutta ehkä tuo kisatilanne jotenkin aina eri, mulle ainakin. Pääasia kuitenkin,että hauskaa oli! Aada on yhtä nollaa vaille kakkosluokkalainen ja pienestä se on kiinni jäännyt tässä herkässä lajissa. Ja jännää kyllä, nuo ykkösen radat tuntunu hankalammilta, kun kiemuraradat, joissa koen aadan kanssa olevan vahvempia. Suorat haastavia nopean koiran kanssa, vaikka aada irtautuukin ja hakeutuu esteille hyvin omatoimisesti. Mutta eipä tuo kisaaminen mulle tärkeää ikinä ole ollutkaan, harrastaminen kyllä, ja sillontällöin on kyllä ihan kiva käydä kisaamassakin. Aadahan aloittikin agin vasta reilu kaksi vuotiaana ja takajalan luksaatio vei melkein pari vuotta harrastamisesta/kisaamisesta pois, nyt startteja joku 15. Tämän hienon pörriäisen kanssa muinoin vasta tutustuinkin koko lajiin. Paljon se on itseltäkin opettelua vaatinut ja tuplatreeniä olen saanut kyllä, kun opetellut ohjaamaan kahta ihan "ohjauksellisesti" erilaista shelttiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti